Luopumisen tuskaa ja kesähuoneen somistamista

11.6.2017







Ihanaa kesäkuista sunnuntaita kaikille ♥ Täällä on viimeinen työviikko takana ja huomenna olen sitten virallisesti kesälomalla. Loma on ihana ja niin rentouttava asia. Toivon, että jokainen teistäkin saa viettää sitä edes vähän jossakin kohtaa tämän kesän aikana. Itse päätin siis työurani tähän kesälomaan. Perjantain työpäivä meni vielä jotenkuten, vaikkei siinä kyyneliltä säähtyttykään. Totuus iski kuitenkin päin kasvoja silloin, kun leimasin itseni ulos työmaalta. Yks'kaks ymmärsin, että seisoin viimeisen kerran sen kellokortin luona ja todellakin lähdin työmaalta viimeisen kerran. Valtava pahanolon tunne valtasi minut. Kävellessäni autolle vain itkin ja pahanolontunne oli niin voimakas, että olisin voinut oksentaa. Menee vielä hetki sulatellessa  tätä kaikkea ennenkuin sen oikein kunnolla ymmärtää ja sisäistää. Ehkä tämän kanssa vielä oppii elämään.

Eilen jatkoin sitten pikkuhiljaa tässä kotona valmistautumista rippijuhliin. Luulen, että on tosi hyvä, että meillä on viikon päästä nuo rippijuhlat. Nyt minun on tavallaan pakko tehdä tiettyjä asioita täällä kotona. Ikkunoiden ja kylppärin pesut, kesähuoneen kuntoon laittaminen ja loppujen kesäkukkien istuttaminen pitävät minun liikkeessä enkä pääse jumittumaan tähän nojatuoliini tai pahimmassa tapauksessa sängyn pohjaan. Itsestäkin tuntuu hyvältä, kun saa sellaisia ei niin kivoja siivouskohteita kotona hoidettua. Alkuviikon siis täällä siivoilen ja sitten loppuviikosta keskityn tarjoilujen leipomiseen. 

Kesähuoneessa perusteellisen siivouksen jälkeen mies öljysi sen lattian ja parin päivän kuivumisen jälkeen minä sitten pääsin siellä pesemään ikkunoita ja vielä kertaalleen imuroimaan. Kaivoin liinavaatekaapista vanhat pitsiverhot ja laittelin ne tuolle toisella sivuseinälle ikkunoihin. Muihin ikkunoihin, oven ikkunaa lukuunottamatta, olen ajatellut pitsikappaa. Mittailin jo, kuinka paljon kappakangasta tarvitsen, niin voin sitten torstaina kampaajareissullani hakea ne Eurokankaasta. Meillä ei koskaan aiemmin olekaan ollut verhoja noissa ikkunoissa, joten nyt taitaakin olla jo korkea aika hommata ne. Sitten vain vielä liina ja kukkakimppu pöydälle niin homma on valmis. Eiköhän siitä ihan kiva tule, vai mitä luulette? Mutta nyt lähden vähän syömään ja sitten hommat taas jatkuvat. Yritän saada nuo itsekasvattamani petuniat vihdoin multiin. Tiedän, olen myöhässä, mutta katsotaan, mitä on vielä tehtävissä. Niin ja ne kurpitsat muuten sitten paleltui...

26 kommenttia:

  1. Kesähuone näyttää tosi ihanalta!! Tsemppiä jatkoon, Krisse!! ❤

    Voin kertoa, että ei ole yhtään kivaa täällä töissä olla näin sunnuntaina... Jos vaan voisin, todellakin lopettaisin työt tähän paikkaan. Voisin oikein hyvin vaihtaa paikkaa sinun kanssa... Voi tietysti tuntua kiittämättömältä nämä mun puheet tässä tilanteessa, mutta tällainen fiilis mulla kuitenkin on. En tiedä mistä repisin sitä työn iloa, kun sitä vaan ei ole yhtään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Heli ♥ Kesähuone oli koko viime kesän ihan rempallaan ja senvuoksi toai vähäisellä käytöllä. Nyt tuon lattian öljyämisen (ja tulevien rippijuhlien) innoittamana olen saanut sitä vähän laitettua. Tykkään kyllä itsekin :))

      Juu, kyllä mäkin voisin jäädä kokonaan kotiin, jos se olisi taloudellisesti mahdollista ja olen iloinen pitkästä, koko kesän lomasta, mutta työssä on paljon muutakin kuin vain se itse työ, ainakin minulle. Työyhteisö, työkaverit, arjen rutiinit...kun ne kaikki otetaan sinulta pois vasten tahtoasi, ei se ole helppoa. Jossain kohti tekee kipeää ja pahasti.

      Poista
    2. Mä luulen, että jos mun työ olis enemmän sellasta arjen rutiinia, en kokisi sitä niin vastentahtoiseksi ja raskaaksi. Kaupan työ on nykyään jotenkin ihan epäinhimillistä. Tosi raskasta raatamista ja työajat sekä vapaat ihan mitä sattuu. Tämä ei sovi mulle yhtään, koko ajan tuntuu, että elämä on sekaisin. On tosi ikävä olla töissä iltaisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä,ja yksi satunnainen vapaa ei palauta yhtään. Jos voisinkin olla töissä, vaikka kaupassakin, arkisin ja päivätyössä, asenne olisi varmasti erilainen. Nyt tuntuu, että päivä päivältä vihaan työtäni enemmän ja haluaisin lopettaa sen. Ymmärrän kyllä, että työn loppuminen on raskasta, jos siinä työssä viihtyy ja on kiva työyhteisö. Mulle työ on tällaisenaan kuitenkin lähinnä vaan pakkopullaa.

      Poista
    3. Ymmärrän kyllä, koska olen itsekin tehnyt vuorotyötä niin kaupassa kuin liikennemyymäläpuolella. Ei ole kiva olla töissä epäsäännöllisesti ja kun muu perhe on vapaaalla. Toivon sydämestäni, että löydät pian jonkun muun työn, kun olet niin kauan kipuillut nykyisen työsi kanssa.

      Poista
  2. Ihana kesähuone, niin kauniisti sisusteltu!
    Yhden vaiheen loppu, on toisen alku, se sinulla nyt alkaa, kaikkea hyvää jatkoon Krisse <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sari ♥ Näinhän se menee. Nyt täytyy vain päästää irti tuosta vanhasta, mutta se vie tunnetasolla aikansa. Uskon, että jotain parempaa on vielä minullekin tulossa.

      Poista
  3. Tulee ihan pahamieli puolestasi, vaikken pysty täysin tuntemaan samaa kuin sinä, koska itsellä ei ole siitä kokemusta, muuten kuin olen itse päättänyt lähteä. Ja se on täysin eri juttu, ainakin minusta. Taas voin olla kiitollinen omasta ammatistani ja työpaikasta, vaikka kuinka pitkin hampain aina sinnekin välillä tulee lähdettyä ja napistua kaikesta.
    Voimia sinulle ja tsemppi halit <3 ja kuten jo itse kerroit onneksi teillä on ne juhlat tulossa, niin on pakosti jotain muuta miettimistä.
    Nauti nyt lomasta ja pienistä asioista, kuten juuri niistä kukista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Satu ♥ Minusta jokaisen jolla tänä päivänä on töitä pitäisi olla siitä kiitollinen, vaikkei sinne olisikaan aina mukava mennä eikä kaikki olisi niin kivaakaan siellä. Aika paljon vaikuttaa, miten asiaan ja elämään asennoituu viihtyykö työssään vai ei.

      Aika auttaa minun pahaanolooni varmasti pikkuhiljaa ja sitähän minulla nyt on :))

      Poista
  4. Tuntuu kyllä kurjalta puolestasi ja uskon, että kestää tovin tottua ajatukseen. Mutta varmasti tällä oli joku tarkoitus ja nyt sun edessä aukeaa jotain tosi hienoa ja uutta! <3

    Ihana kesähuone! Pitsikapat kuulostaa niin romanttisilta ja kesäisiltä, siitä tulee tosi tosi kaunis! :) Iloa kesälomaan ja pian nähdään! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marika ♥ Kaikella on tarkoituksensa, niinhän sitä sanotaan ja uskon siihen. Myös siihen, että asiat järjestyvät. Tämä on kaikesta huolimatta niin iso muutos elämässäni, että siihen tottumiseen menee tosiaankin hetki, jos toinenkin. Ihanaa tosiaan nähdä pian ja sitten voidaan jutella lisää ♥

      Kesähuone on kaivannut verhoja jo monta vuotta, mutta nyt vihdoin olen päättänyt ne sinne hankkia. Vielä kun sitten löytäisi pienen pyöreän pöydän sinne ja kaikkea somistetta tietenkin, niin se on valmis. Lattian öljyäminen antoi paljon ilmettä huoneelle.

      Poista
  5. Tsemppiä uudenlaiseen arkeen, olen varma, että kaikki kääntyy vielä hyväksi. Ihanaa kun sinulla tuota puuhaa siellä riittää, ei tosiaan ehdi turhia murehtimaan.
    Lämpöistä sunnuntai-iltaa Krisse <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Outi ♥ Touhua riittää tosiaan tällä viikolla ja ompahan sitten mukava ensi viikolla ottaa vähän rennommin, kun on paikat kunnossa. Arki on tosiaan nyt uutta, kuten sanoit, ja siihen tottuminen vie hetken. Halusin tai en. Kivaa uutta viikkoa Sinullekin ♥

      Poista
  6. Asioilla on tapana järjestyä, kun yksi ovi sulkeutuu- uusi aukeaa ♥ Aivan ihana tuo kesähuone!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maiccu ♥ Niinhän sitä sanotaan ja uskon myös niin. Kesähuoneesta tulossa vielä ihan oma päivityksensä, kunhan saan sen sisustettua loppuun.

      Poista
  7. Anonyymi12.6.17

    Tsemppiä,siä selviät kyllä.Nauti juhlista ja muuten ne kurpitsat paleltu täälläkin.T:Mellu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mellu ♥ Juu, kyllä minä selviän, mutta tämä muutoksen toteutuminen tällä tavalla on vaan henkisesti aika rankka prosessi. Voi hitsi, meidän kurpitsoja! Ne oli niin hienot taimet ja nyt ne ovat mennyttä :((

      Poista
  8. Tsemppiä Krisse. Auringon on paistettava myös risukasaan. Sulle täytyy olla jotain parempaa vielä tarjolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maiju ♥ Eiköhän ne auringonsäteet yllä vielä tänne risukasaankin, hih...

      Poista
  9. Voi vain kuvitella miltä sinusta tuntuu, onneksi kuitenkin nyt on kesä ja uskoisin sen hiukan edes auttavan. Paljon tsemppejä sinulle ja toivottavasti tämä on uusi alku jollekin vielä paremmalle. Hyvää jatkoa sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sari ♥ Onneksi nyt tosiaan on kesä. Olisi tosi masentavaa olla tässä tilanteessa keskellä pimeintä vuodenaikaa. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu. Uskon niin :))

      Poista
  10. Lähetän sinulle voimahalauksen Krisse ❤
    Elämässä tapahtuu asioita, joita emme aina ymmärrä heti mutta niiden merkitys selviää kyllä kun aikaa kuluu. Itse uskon siihen ettei mitään tapahdu sattumalta vaan kaikella on tarkoitus.
    Jotain parempaa on ihan varmasti tulossa. Tiedän omasta kokemuksesta, että sinun on vaikea uskoa sitä juuri nyt mutta ole luottavaisella mielellä.
    Olet arvokas ihminen ja uuden ehkä vähän pelottavankin elämäntilanteen edessä. Nauti kesästä, ota aikaa itsellesi ja anna elämän viedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marjo ♥ Kiitos kauniista ja viisaista sanoistasi ♥ Nyt tosiaankin pitää antaa elämän viedä.

      Poista
  11. Uskon että sulla oli paha olla, en ihmettele että itku tuli. Minulla tulee niin herkästi itku mutta onneksi myös nauru.
    Hyvä kun saat touhuta juhlia varten. Kauniita kukkia olet laittanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuija ♥ Kukkia tarvitsee vielä hommata lisää. Eilen kävin yhdellä puutarhalla, mutta valikoima oli niin huono, että en ostanut sieltä mitään. Onneksi on muitakin paikkoja, missä shoppailla.

      Poista
  12. Tsemppiä Krisse! Kaikki mitä meinasin sanoa on jo sanottu. Välillä asiat vain ei ole reiluja.
    Koita nauttia juhlistasi.

    VastaaPoista

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan