25 satunnaista faktaa minusta

25.3.2017

Olen muutamassa blogissa törmännyt hauskaan haasteeseen, jossa pitää paljastaa 25 satunnaista faktaa itsestään. Marjon matkassa blogista sitten viimein nappasin haasteen itsellenikin. Minulle tämä oli aika vaikea haaste, koska olen blogissani aika avoimesti kertonut itsestäni ja tekemisistäni. Yritin kuitenkin löytää faktoja, jotka eivät olisi teille ennestään tuttuja. Kirjasin faktat tähän postaukseen siinä järjestyksessä, kun ne mieleeni juolahtivat eli täysin satunnaisessa järjestyksessä.

1. En ole koskaan lasketellut ja luulenpa, että en koskaan tule laskettelemaankaan. Olen kai sen verran arkajalka, että en vaan uskaltaisi kokeilla.

2. En ole koskaan käynyt 3D-leffassa. Pidän elokuvissa käymisestä, mutta siitä huolimatta käyn elokuvissa tosi harvoin. Niinpä kohdalleni vaan ei ole vielä koskaan sattunut elokuvaa, joka olisi 3D.

3. En pidä maksasta enkä maksaruoista. Maksan maku ei miellytä minun makuhermojani. Syön sitä, jos joku osaa sitä valmistaa hyvin, mutta en koskaan syö sitä vapaaehtoisesti.

4. Minulla on surkea suuntavaisto, jonka vuosi eksyn herkästi. En voi lähteä yksin esimerkiksi marjastamaan tai sienestämään, koska eksyn takuuvarmasti enkä löydä pois metsästä. Minun ei tarvitse kuin kääntyä kerran metsässä ja suuntavaistoni on täysin sekaisin.

5. Pelkään käärmeitä ja liskoja. Käärmepelkoni vuoksi en esimerkiksi viime syksynä marjastanut lainkaan, vaikka oli hyvä mustikkavuosi ja olisimme kaivanneet lisää mustikoita talven varalle. Käärme- ja liskokammoni vuoksi en voisi kuvitella meneväni koskaan esimerkiksi johonkin viidakkoon, jossa on paljon käärmeitä ja liskoja.

6. En osaa ajalla mopolla. Olen eläissäni kokeillut vain kerran mopolla ajoa ja silloinkin "ajoin" mopon melkein talon seinään. Niinpä ihailen suuresti kuopustani, joka ei halunnut itselleen skootteria vaan vaihteellisen mopon ja opetteli ajamaan sillä.

7. Rakastan kahviloita. Voisin istua kahviloissa vaikka kuinka kauan siemaillen kahviani ja katsellen siellä asioivia ihmisia. Olisi ihanaa myös itse pitää omaa kahvilaa. Jos voittaisin lotossa, perustaisin heti oman kahvilan.

8. Tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa, mutta jos minua kohdellaan huonosti muutun "hankalaksi" ja minun kanssani ei ole helppoa tulla toimeen.

9. Edellisestä johtuen olen aika pitkävihainen. Minun pitää käsitellä asiaa melko pitkään ennenkuin  pystyn antamaan anteeksi ja unohtamaan asian.

10. Olen aika huolehtivainen äiti-ihminen. Lasten mielestä välillä liiankin huolehtivainen, kun kysyn tai muistutan samasta asiasta moneen kertaan.

11. Rakastan valokuvia ja niiden katselemista. Instagram on aivan ihana paikka, jossa voin selailla pitkiäkin aikoja kuvia. Blogin pitämisen kautta olen myös itse alkanut harrastamaan valokuvaamista. Omat valokuvaustaidot ovat vasta lasten kengissä, mutta vain kuvaamalla voin oppia lisää. Ihailen valokuvissa erilaisia ja normaalista poikkeavia kuvakulmia.

12. Ensimmäinen nimeni on Minna eli toinen nimeni on kutsumanimeni.

13.Olen harrastanut nuorena kansantanhua. Kyllä. Minulla oli jopa oma kansallispuku ja kippurakärkiset tanhukengät. Harjoittelimme kerran viikossa ja kesäisin kävimme esiintymässä kansantanssijuhlilla mm. Viitasaarella ja Miehikkälässä.

14. Minulla on vasemmassa korvassani kolme lävistysreikää, joista olen ainakin yhden tehnyt itse hurjina teinivuosinani. Olin aikamoinen nuori kapinallinen ja tein paljon asioita vastoin vanhempieni tahtoa. Vanhemmillani ei tosiaankaan ole ollut helppoa kanssani. Anteeksi!!!

15. Olen pitänyt aina itseäni lihavana. Jo ala-asteella minua kiusattiin kokoni vuoksi eikä tilanne korjaantunut ensimmäisen pidemmän parisuhteenikaan aikana. Päinvastoin. Olin silloin mielestäni normaalipainoisenakin lihava. Menneisyyden tapahtumat ovat jättäneet minuun ikuiset arvet enkä vieläkään pysty näkemään itseäni kauniina tai olemaan sinut kokoni kanssa. Kuten kuvista näkyy painoni on vaihdellut paljonkin elämäni aikana. Välillä on vähän pyöreämmät posket ja välillä vähän kapeammat.

16.Olen matkustellut tosi vähän elämäni aika niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

17. Jännitän uusia tilanteita ja asioita. En voisi kuvitella matkustavani yksin esimerkiksi lentokoneella mihinkään. Pelkäisin eksyväni sielläkin ja päätyväni johonkin ihan muualle kuin mihin pitäisi. Jos olen menossa uuteen paikkaan, jossa en ole käynyt koskaan aiemmin, otan ennakkoon tarkkaan selvää, millainen paikka on ja missä siellä on mitäkin. Pelkään etten löydä perille tai osaa toimia oikein uudessa tilanteessa.


18. Vihaan kiirettä ja siksi herään aamuisin tosi aikaisin, että ehdin rauhassa tehdä kaikki valmistelut ennen töihin lähtöä. Kiireessä tulen helposti kärttyisäksi.

19. En syö aamupalaa heti herättyäni kuin hotellissa tai laivalla. Olen kahviholisti ja juon aamuisin vain kahvia. Sitä meneekin sitten useampi mukillinen ja heti töihin päästyäni sitä pitää saada lisää.

20. En pidä silittämisestä. Vaatteet, jotka kaipaavat silittämistä jäävät kaapin perukoille eikä niitä tule käytettyä. Silitän vain pakon edessä pääasiassa pöytäliinoja. Olen joskus sanonut leikkisästi etten ymmärrä, mihin silistysrautaa oikein tarvitaan.

21. Kuulen huonosti vasemmalla korvallani. Olen lapsena sairastanut lukuisia korvatulehduksia, joiden vuoksi korvani on jouduttu puhkaisemaan. Tämän seurauksena en kuule kaikista korkeimpia ääniä, kuten heinäsirkan soittoa tai kuumemittarin piipitystä.

22. Tapasin nykyisen mieheni netissä Match.comin kautta. Olin lukenut mieheni profiilin moneen kertaan, mutta siirsin sen aina syrjään, kunnes mieheni otti minuun yhteyttä ja siitä se sitten lähti. Ensi tapaamisen jälkeen se olikin sitten menoa. Kaksi kuukautta myöhemmin muutimme yhteen, neljä kuukautta myöhemmin menimme kihloihin ja seitsemän kuukautta ensi tapaamisemme jälkeen menimme naimisiin.


23. Meidät on vihitty maistraatissa ja avioliittomme on siunattu kaksi vuotta myöhemmin, joilloin vietimme lähimpien sukulaistemme ja ystävimme kanssa ikimuistoisen hääjuhlan.

24. Olen työskennellyt muutaman vuoden kunnallisena perhepäivähoitajana. Jäin kotiin hoitamaan lapsia, kun esikoiseni aloitti koulun. Hoitoala sekä lasten ja nuorten kanssa työskentely kiinnostaa minua edelleenkin.

25. En omista hyvää kieli- enkä matikkapäätä. Osasyynä tähän on varmastikin se, että en panostanut aikanaan riittävästi koulun käyntiin. Muut asiat olivat silloin tärkeämpiä ja tämä kyllä harmittaa minua näin jälkikäteen.

Tässä olivat 25 satunnaista faktaa minusta. En haasta ketään mukaan tähän haasteeseen, mutta halutessasi voit napata haasteen mukaasi. Vinkkaa minulle, jos teet haasteen. Tulen mielelläni lukemaan sinun faktasi.

Avonin meikkiarvonnan voitto ♥

24.3.2017

Tiian blogissa Minäkö keski-ikäinen? oli jokin aika sitten arvonta, jossa oli palkintona Avonin mark-sarjan meikkiuutuuksia. Osallistuin arvontaan, koska kuten itse aiemmin kirjoittelinkin blogissani, meikkipussini kaipasi kipeästi täydennystä. Onni oli myöden ja voitin tuon arvonnan. JEEEE!!! Olen täällä ollut koko viikon flunssan kourissa, joten arvonta palkinto piristi kyllä mieltä. Avonin toimitus oli tosi nopea. Maanantaina sain tiedon Tiialta, että olen voittanut arvonnan ja jo heti seuraavana päivänä paketti oli pakettiautomaatissa odottamassa minua. Kipeänä en tosiaan itse sitä päässyt noutamaan ja kyllähän se kovasti poltteli. Niinpä sitten eilen pyysin tyttöä hakemaan paketin ja illalla pääsin hypistelemään noita ihanuuksia ♥

Arvonnan palkinto piti sisällään seuraavat tuotteet:

- Mark Nude Matte -meikkivoide, sävy Bright Quartz
- Mark Spectralash -ripsiväri, sävy Black
- Mark Plump It -huulikiilto, sävy Pink Pout
- Mark Plump It -huulipuna, sävy Plumping Plum
- Mark Artist -geelirajauskynä, Sävy Tropical Teal

Ihastelin näitä Avonin meikkiuutuuksia jo ennen Tiian arvontaa netistä ja ihastuin heti niiden kivaan ulkonäköön. Näissä meikkipakkauksissa on sitä jotakin tosi rokkia niinkuin minussa itsessänikin. Onhan minunkin sisälläni kuitenkin se ikuinen teinityttö ja rokkimimmi, vaikka mittariin kertyykin niitä vuosia ihan hurjalla vauhdilla niin, ettei meinaa perässä pysyä. Nämä markin huulipunat ovat sarjan ehdoton suosikkini juuri tämän designin vuoksi. Saamani huulipunan sävy vaikuttaa lupaavalta, joten uskon, että tulen sitä myös käyttämään. Huulipunan käyttö vaatii siis minulta vielä hiukan opettelua, koska olen aina ollut enemmänkin huulikiillon käyttäjä. Niinpä mukana tullut melko vaalea huulikiilo menee heti käyttöön ja tulee varmasti käytettyä.


Meikkivoide on yksi hyvän meikin peruspilareista. Siksi olikin kiva, että arvonta palkinto sisälsi myös meikkivoiteen, koska sitä tarvitsen ja käytän ihan joka päivä. Olen nimennyt itseni myös ripsivärin suurkuluttajaksi. Ripsiväri on aina ollut minulla se meikki, jota ilman en voisi elää. Lisäksi luoja on suonut minulle aika pitkät ripset, joten siksi sitä ripsariakin kuluu aikalailla.








Mark sarjasta löytyy todella mielenkiintoinen ripsiväri. Yhdessä ja samassa ripsivärissä on nimittäin kolme eri volyymiä. Tuubin alaosasta voi  nimittäin itse säätää haluamansa volyymitason. Volyymillä 1-2 saat hiukan kevyemmän lookin ja asteikolla 3 saat todella paljon volyymiä ja tuuheuutta ripsiisi. Tuubissa on klassinen kuituharja, jonka pitäisi eroitella ripset hyvin toisistaan eikä paakkuja pitäisi jäädä. Odotan innolla, että pääsen itsekin testailemaan näitä tuotteita.






Palkinto sisälsi myös ripsivärin kanssa samassa kuvassa näkyvän eyelinerin, jonka upeaa sävyä ihailimme yhdessä tytön kanssa. Itselle tuli tuosta ihan teinivuodet mieleen. Silloin piirtelin silmiini aika voimakkaitakin rajauksia, huoh...

Kiitos Tiialle ja Avonille ihanasta arvonta palkinnosta ♥ Palkinto tuli todellakin tarpeeseen ja kaikki saamani meikkiuutuudet pääsevät testiin heti, kun saan tämän flunssan vain ensin selätettyä. Ihanaa viikonloppua Teille kaikille ♥



Viimeinen vauvani on täysi-ikäinen ♥

23.3.2017


Tiedättekö mitä? Mun "vauva" täytti eilen 18 vuotta. Kah-dek-san-tois-ta vuotta. Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että minun kaikki, siis kaikki omat lapseni, ovat nyt täysi-ikäisiä ja niinsanotusti aikuisia. Tuntuu kyllä tosi hassulta ja epätodelliselta. Miten tämä oikeastaan voi edes olla mahdollista? Aika on mennyt ihan super nopeasti ja vuodet suorastaan juoksevat eteenpäin. Eniten kai tässä hirvittää oma ikä. Muistan, kun oma isä täytti aikanaan viisikymmentä ja silloin vanhempani tuntuivat minusta tosi vanhoilta. Itse olin silloin 19 vuotias. Nyt olen itse parin vuoden päästä viiskymppinen enkä tunne itseäni ollenkaan niin vanhaksi.
.

Viime sunnuntaina sitten juhlistimme kuopukseni täysi-ikäistymistä yhdessä perheen ja sukulaisten kanssa. Pääsin siis pitkästä aikaa järjestämään juhlia. Niin kivaa! Yksi kivoimmista hommista on itseasiassa juhlien suunnittelu. Tytön kanssa yhdessä suunnittelimme tarjottavia, mikä voileipäkakku olisi paras, mikä hyydykekakku olisi herkullisin ja mitä kaikkea muuta oikein tarvitaan?! Tänä keväänä minua on alkanut kovasti kiehtoa isot kukkakuviot. Niinpä kahviserveteiksikin päätyivät Vallilan kauniit kukkakuosiset servetit. Pöytään pääsi taas meillä aina kaikissa juhlissa esillä oleva äidiltäni saatu kaunis valkoinen pitsein koristeltu pellavaliina. Niin kaunis ♥

Juhla menuksi valikoitui kreikkalainen voileipäkakku, cocktailpiirakat ja munavoi, minttukrokanttikakku ja tietenkin mokkapalat. Eihän ne ole juhat eikä mitkään, joissa ei tarjoilla perinteisiä mokkapaloja. Ei ainakaan meidän lasten mielestä. Lisäksi kasasimme olohuoneen puolelle herkkupöydän, joka osoittautui tosi hyväksi valinnaksi. Pieniin pahvisiin kuppeihin saattoi keräillä oman herkkulajitelman ja siitä oli sitten ainakin pienempien vieraiden helpompi niitä syödäkin. Ehkä pahvikupit hiukan vähensivät myös lattialle päätyvien poppareiden määrää, ehkä? Tarjoilut osoittautuivat kaikin puolin hyviksi, kaikkea oli riittävästi ja ne myös maistuivat kaikille ♥

Laitetaanpa tähän vielä tuo ohje, jolla itse olen vuosia tehnyt mokkapaloja ja jonka lapset ovat hyväksi havainneet:


Pohja:
3 munaa
2,5kkp sokeria
1,5kkp maitoa tai kermaa
225g voisulaa
4kkp vehnäjauhoja
3tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhojen sekaan. Lisää maito, voisula ja vehnäjauho-leivinjauheseos. Sekoita tasaiseksi varovasti nostellen. Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Paista 200 asteisen uunin keskitasolla n. 20 min.

Kuorrutus:
n.200g tomusokeria
6rkl voisulaa
6rkl valmista kahvia
3tl vanilliinisokeria
2rkl kaakaojauhetta

Mittaa voisula, kahvi, vanilliinisokeri ja kaakaojauhe kulhoon. Sekoita. Lisää tomusokeri siivilän läpi ja sekoita vispilää apuna käyttäen tasaiseksi massaksi. Levitä kuorrute hiukan jäähtyneen pohjan päälle. Ripottele pinnalle nonparelleja. Anna jäähtyä ja leikkaa annospaloiksi.


Juhlat olivat kaikin puolin onnistuneet. Paikalla oli ne kaikista rakkaimmat ja läheisimmät ihmiset ♥ tunnelma oli lämmin (välillä jopa hikinen), tarjoilut maistuivat ja sankari sai ihania lahjoja ja muistamisia. Mitä olisi enää voinut enempää toivoa?! Kiitos minunkin puolestani kaikille ihanista muistamisista ja lahjoista ♥ Kyllä kelpaa nyt omaa autoa pestä, kun on ihan omat pesuvälineet ja hiekkasihdillinen ämpärikin, ha haa... Niin on sitten minun osaltani lasten syntymäpäivien järjestäminen ohi. Tästä eteenpäin he järjestävät itse synttärinsä eikä äitiä enää tarvita kuin ehkä korkeintaan hiukan ohjeistamaan, minkä verran tarjottavia kannattaa varata tai miten se kakkupohja nyt tehtiinkään. Mutta aikansa kutakin sanotaan enkä oikeastaan ole pahoillani, että nuo lapset ovat jo noin isoja. Oikeastaan se on aika ihanaa ♥ 

Auringon vaikutus ja kukkien esikasvatus

18.3.2017

 Aurinko, pidentyneet päivät ja valon määrän lisääntyminen on tehnyt tehtävänsä. Keväinen mieli on vallannut minut. Kevät on yksi suosikkivuodenajoistani. Samalla kun lumet sulaa, aurinko alkaa lämmittää ja luonto heräilee pitkän ja pimeän talven jälkeen myös minä alan heräämään talviunestani. En voi kuin ihastella noita kauniita aurinkoisia kevätpäiviä ja nuuhkia raikasta ulkoilmaa. Kaikki tämä tuntuu vaan niin hyvältä ♥

Kuskaillessani viikolla tyttöä ratsastamaan tapasimme matkalla nämä komeat joutsenet eräällä pellolla. Nekin ovat havainneet kevään tulon ja saapuneet. Mies kertoi nähneensä meidän kotijoella jo pari viikkoa sitten ensimmäiset joutsenet. Selvä kevään merkki siis tämäkin.


Viikolla raahasin kaupasta kotiin säkillisen taimi- ja kylvömultaa, pienoiskasvihuoneen ja pussillisen petunian siemeniä. Petunia on yksi lempikukistani ja niitä löytyy kesällä useammastakin ruukusta ja padasta meidän pihalta. Intouduin siis kokeilemaan taimien esikasvatusta. Petunian siemenet olivat kyllä niin pieniä, että niitä oli melkeinpä mahdotonta käsitellä, mutta kyllä ne siitä pussista johonkin hävisivät. Toivottavasti tuonne kasvariin. Kasvariin jäi vielä yksi rivi tyhjää, joten täytyy tänään ostaa vielä yksi pussillinen noita siemeniä, että saa kaiken tilan käyttöön.


Kukkien esikasvatuksessa noiden ruukkujen pohjalle voi laittaa ensin vähän ravinteikkaampaa multaa, esimerkiksi puutarhamultaa, ja sitten päälle tuota taimi- ja kylvömultaa. Multa kastellaan huolellisesti ennen kylvämistä. Joitain siemeniä, kuten näitä petunioita, ei tarvitse peittää mullalla kylvämisen jälkeen. Kannattaa siis lukea siemenpussin kyljestä, miten pitää toimia. Valmiiden kylvöruukkujen päälle laitetaan muovi. Tälläinen pienoiskasvihuone on kyllä kätevä, kun siinä tulee mukana tuo kirkas kansi, joka laitetaan tuohon päälle. Sitten vain laatikko ikkunalle ja huolehditaan, että ruukuissa on tasainen kosteus kokoajan. 

Entiseltä työkaveriltani sain kolme mahtavaa kurpitsan tainta. Kiitos M! Toivottavasti saan pidettyä nämä hengissä ja pääsemme istuttamaan nämä tuonne pihan perälle maakellarin takana olevalle kumpareelle. Mies on siellä joskus vuosia sitten kasvattanut kurpitsoja, joten toivoa on, kunhan vain pääsen taimineni siihen vaiheeseen. Mites teillä onko viherpeukaloa alkanut syyhyttää näin kevään kynnyksellä? Miten aurinko ja valon määrän lisääntyminen on vaikuttanut sinuun vai oletko vielä talviunilla?

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan